Oppimisen ja osaamisen arviointi - Pentti Sallinen

Aloitin oman ryhmäni kanssa katsomalla linkistä osaan.fi eri osa-alueita. Jossa osaaminen ja osaamisen kehittäminen tuli itsearvioinnin kautta kartoitettua.

Aloin seurata opiskelijoiden itsearviointia suhteessa harjoitustyön onnistumisen laatuun. Aina aloiteltaessa uutta harjoitustyötä käytiin läpi keskustelemalla oppilaskohtaisesti arviointikriteerit jotka olivat oppilailla tiedossa. Työn edetessä vaiheittain käytiin arviointikriteerit uudelleen kerraten ja oppilas sai itse arvioida täyttikö työvaihe laatuvaatimukset. Antamalla myönteistä palautetta uuden osaamisesta oppilas sai varmuutta osaamisestaan. Oppilaat alkoivat pitää luonnollisena asiana itsearviointia.  Siitä tuli käytäntö aina uutta työtä tehdessä. Osaamisen arvioinnilla suhteessa työn laatuun on siis merkittävä vaikutus.  Ja yhdessä oppilaan kanssa tarkastelemalla onnistumisia sekä miten kriteerit täyttävää työtä tehdään. Puolen vuoden jälkeen oppilaiden itsetunto on kasvanut merkittävästi ja he tiedostavat paremmin omaa osaamistaan. Monipuoliset harjoitustyöt valmistivat oppilaita aikuisten näyttötutkintoa varten. Näytöistä selviytymiseen auttaa varmuus omasta osaamisestaan työmenetelmien ja annettujen tehtävien suorittamisessa. Osaan .fi ohjelmasta löytyi myös ammattitutkintojen osaamisvaatimukset ja niitä lukemalla oppilaille muodostui kokonaiskuva ammattitutkinnosta.

Opiskelijoiden kanssa keskusteltuani palaute oli myönteistä ja he kokivat oman työn arvioinnin kehittäneen heitä osaajana sekä antaneen varmuutta työstelyyn ja osaamiseen.

Itsearviointi sopii hyvin myös eri lähtötilanteesta aloittaviin opiskelijoihin, koska ryhmäyhtymisen onnistuessa toiset oppilaat tukevat ja kannustavat vertaisopiskelijoita.

Opettajan rooli oppilaan ohjaamisessa on antaa kannustavaa ja rakentavaa palautetta opiskelijalle.

Minäkuvan kasvaessa myös ammattiostaminen kehittyy ja vahvistuu.

Itsearviointia pitäisi painottaa opetuksessa, koska sillä saavutetaan parempia oppimistuloksia.

Verkko-ohjelmia voisi hyödyntää paremmin itse arviointia toteutettaessa.

Lähde: Opetushallitus.2012. Näyttötutkinto-opas. Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Viitattu18.2.2013. http://oph.fi/julkaisut/2012näyttötukinto_opas

Oppimisen ja osaamisen arviointi - Pertti Puhakainen

Tarkastelunäkökulmaksi olen ottanut vertaisarvioinnin soveltamisen aikuiskoulutuksessa suoritettaviin työelämälähtöisiin tutkintoihin.

Opiskelijalle on oman oppimisensa ja kehittymistarpeidensa tunnistamisen kannalta tärkeää, että hän saa riittävän usein palautetta oppimisestaan ja osaamisestaan. Tästä syystä oppimisen ja osaamisen arviointi on oltava jatkuvaa koko oppimisprosessin ajan alkaen hakeutumisvaiheen henkilökohtaistamisesta päätyen tutkinnon osittain tehtävään arviointikeskusteluun. Jatkuvassa arvioinnissa voidaan hyvin hyödyntää vertaisarviointia sekä itsearviointia.

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi voi olla vapaamuotoista kommentointia liittyen määriteltyyn aihealueeseen, työtehtävään tai sitten ohjatumpaa arviointia pohjautuen yleisiin arviointikriteereihin.

Vapaamuotoista arviointia voi hyvin toteuttaa opiskelijoiden keskeisenä arviointina, jolloin opiskelijat arvioivat toinen toisiaan.

Opiskelijoiden keskeisen vertaisarvioinnin etuja ovat muun muassa:

• säännöllinen palaute
• opiskelijoiden yhteistoiminnallisuuden edistäminen sekä
• oppimisen prosessiluonteen, oppimisen edistymisen ja ryhmäytymisen tukeminen (Kiviniemi 2000).

Useimmiten vertaisarvioijan antama palaute on rakentavampaa verrattuna kouluttajan antamaan palautteeseen: palaute tulee oikea-aikaisesti, tulee oppijan kannalta samalta tasolta (opiskelija helpommin mieltää ohjauksena ei arvosteluna) ja on useimmiten opiskelijan kannalta helpommin ymmärrettävissä (yhteinen kieli).

Vertaisarviointi myös kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja: arvioidessasi toisen työtä, vertailet sitä samalla omaan työhösi.

Vertaisarvioinnilla tuetaan myös metakognitiivisten taitojen kehittymisessä: opit antamaan palautetta ja ottamaan sitä vastaan.

Opiskelijoiden keskeinen, vapaamuotoinen vertaisarviointi

Vapaamuotoista, opiskelijoiden keskeistä vertaisarviointia olen toteuttanut kiinteistönhoitajien koulutuksessa harjoiteltaessa käytännön työtehtäviä erilaisissa työpajoissa tai hyödyntäen itse oppimisympäristöä eli olemassa olevaa kiinteistöä.

Työpaja- ja oppimisympäristötyöskentelyssä opiskelijat teoriajakson ja ohjatun harjoittelujakson jälkeen jaetaan oppimispareihin, jotka työparina suorittavat annetun tehtävän toinen toisensa osaamista täydentäen ja toistensa tekemisestä oppien. Tämä vaatii kouluttajalta opiskelijoiden osaamisen tuntemusta, joka syntyy ohjatun harjoittelujakson perusteella.

Parityöskentelyn aikana kukin suorittaja kertoo työparilleen tehtävää tehdessään mitä tekee, miten tekee ja miksi tekee. Suoritusta seuraava pari antaa palautteen kommentoimalla työsuoritusta sanallisesti ja tarvittaessa opastaa työn suorittajaa oman osaamisensa puitteissa. Tarpeen vaatiessa pari pyytää ohjeistusta vetäjältä. Näin opiskelija saa palautteen omasta osaamisestaan kyseisen työtehtävän osalta vertaispalautteena sanallisten palauteiden tai ohjaamistarpeen kautta.

Ohjattu vertaisarviointi pohjautuen yleisiin arviointikriteereihin

Ohjattua vertaisarviointia, joka pohjautuu yleisiin arviointikriteereihin, olen toteuttanut Isännöinnin ammattitutkinnossa käyttäen välineenä henkilökohtaista oppimissuunnitelmaa. Henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa on tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit avattu siten, että millaisissa tehtävissä ja millä tavoin voidaan saavutettu ammattitaito saattaa näkyväksi.

Keskeistä tässä oppimissuunnitelmassa on se, että niiden asioiden kohdalla, joita opiskelija ei hallitse, hän laatii suunnitelman siitä, miten ja millaisien työtehtävien kautta hän työssäoppiessaan kehittää osaamistaan. Suunnitelman opiskelija käy lävitse työpaikkaohjaajan kanssa, joka on perehdytetty tutkintoperusteisiin. Työpaikkaohjaaja myös auttaa tutkinnon suorittajaa oppimissuunnitelman laatimisessa. Suunnitelma tulostetaan ja työnantajan edustaja sekä opiskelija vahvistavat suunnitelman allekirjoituksillaan. Suunnitelmaa päivitetään ja täydennetään sitä mukaa, kun opiskelijan osaaminen kehittyy.

Tässä prosessissa opiskelija käyttää itsearviointia päättäessään milloin hän on omasta mielestään saavuttanut riittävän osaamistason ja esittää suorituksensa työpaikkaohjaajan arvioitavaksi. Työpaikkaohjaaja antaa vertaisarvioinnin perusteluineen ja mikäli työpaikkaohjaaja katsoo, että opiskelija on osoittanut hallitsevansa kyseisen aihealueen, niin henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan aihealueen kohdalle tulee merkintä: osaan jo. Opiskelujen edetessä aika ajoin lomake tulostetaan ja työnantajan edustaja allekirjoituksellaan vahvistaa sen, että tutkinnon suorittaja on työsuorituksissaan saavuttanut tutkintoperusteissa esitetyn ammattitaitovaatimuksen mukaisen tason.

Lopullisen arvioinnin tekee kolmikanta tutkintotilaisuudessa.

https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/tietotekniikan-opetuksen-perusteet/Opetusmenetelmista-ja-lahestymistavoista/Opetusmenetelmat/vertaisarviointi

Oppimisen ja osaamisen arviointi - Katja Nurminen

Tässä linkki Katjan itsearviointia käsittelevään artikkeliin.

Amiksenopen ajatuksia arvioinnista

Amiksenopen ajatuksia arvioinnista

Yhteenveto pienimuotoisesta ihmiskokeesta jossa ryhmä suunnitteli omat oppimisen ja osaamisen arviointikäytäntönsä. Hommaan ryhdyttiin koska ope haluaa saada käytäntöön oppimaansa. Keskustelun ja suunnittelun pohjaksi ryhmä tutki erilaisia arvioinnin tapoja, oppimisen ja osaamisen eroja, ammattitaitovaatimuksia sekä keinoja objektiiviseen arviointiin. Pohjatyö nosti esiin todella hyviä kysymyksiä ryhmässä, keskustelua syntyi mm. temperamentin-, esiintymistaitojen ja kaverisuhteiden  vaikutuksesta.

Nyt se tapahtui, viimeinkin! Numerolla ei enää arvioida oppijan tasoa.

Uusi tilanne pisti liikkeelle useiden arviointimallien kokeilun ryhmässä. Alkuun kartoittamaan oppijoiden ehdotuksia ja ajatuksia siitä mitä on hyvä arviointi. Open mielestä arvioinnin pitää olla sellaisessa muodossa että siitä oppija saa välittömästi hyödyn tasonsa kehittämiseen mikäli kokee tarpeelliseksi. Keskustelimme myös siitä ettei perustutkinnon jokaisesta osasta into riitä kiitettävään suoritukseen, opiskeltava työtehtävien kenttä on niin laaja että aniharvoin kaikki kiinnostaa. Joskus oppijalle itselleen riittää hyväksytty suoritus jostakin osasesta ja mielenkiinnon kohteeseen jää näin ollen paukkuja panostaa täysillä. Open mielestä olemme henkilökohtaistamisen ytimessä, todellisen elinikäisen oppimisen lähteillä.

Millä perusteella arvioidaan?

Ope ja ryhmä miettivät keinoja millä tavoin opetussuunnitelman arviointikriteerit oppisi parhaiten? Pohdinnan tuloksena syntyy seuraavanlainen järjestely: oppija arvioi oman osaamisensa tason ennen kunkin aiheen opiskelun aloittamista käymällä arviointikriteerit läpi, valmis itsearviointi esitetään opettajalle. Käytännössä suosituimmaksi tavaksi valikoitui osaamisen listaaminen luettelona. Oppijat halusivat listata samalla myös aiheet jotka heitä eniten tulevalla kurssilla kiinnostavat. Ope on tyytyväinen, oppija todella tietää mitä seuraavalla kurssilla on tulossa ja odottaa kiinnostuksenkohteitaan.

Mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla?

Oppimisen arvioinnissa käytetään menetelmänä toveriarviointia, oppijoiden mielestä siinä hommassa on motivaatio kohdallaan kun kaverille täytyy kertoa mielipide tuotoksestaan. Arviointi tehdään parityönä, parit arvotaan.

Osaamisen arviointi suoritetaan kiertämällä kaikki arvioitaviksi viimeistellyt konkreettiset työt ryhmänä ja opettaja arvioi lopputuloksen maalausalan yleisten laatumääräysten kriteerien mukaan, sekä tietysti keskustellaan työstä, eri toteutusvaihtoehdoista, käytettyjen materiaalien ominaisuuksista ym. Tällä tavoin ei saada kaikkea työvaiheissa tarvittavaa osaamista todettua joten oppijat halusivat että yksittäiset arvioinnin kohteet pilkotaan erilleen ja työvaiheissa tapahtuva osaaminen näytetään opettajalle teoriakokeena. Ope on pyrkimässä kokonaan eroon teoriakokeista ja ehdotti että osaaminen näytettäisiin opelle käytännössä. Kokeilimme hommaa sopimalla testipäivän kurssin loppuun, aiheina olivat värioppikansion esittely, prosenttilasku, pinta-alan mittaaminen, timpurin jiiri, väriopin tehtävänä maalin sävyttäminen mallin mukaan ja työturvallisuus telinetöissä. Testipäivä järjestettiin jakamalla aamulla kirjallinen ohje jossa kaikki suoritettavat tehtävät, jokaiselle hommalle oli oma pisteensä ja suoritusjärjestys oli vapaa. Kun oli valmis esittämään tuotoksensa oppija pyysi open paikalle, arvioi ensin itse suorituksensa ja opettaja esitti suullisesti kysymyksiä tehtävästä. Testipäivänä oli ennenkuulumaton hyörinä ja tekemisen meininki!  Ope oli hieman skeptinen testipäivän suhteen mutta lopputulos oli tosi hyvä. Tämä tapa testata motivoi todella hyvin myös oppijat joilta aiemmin on saanut karhuta kirjallisia tehtäviä ja kansioita työläästi. Ennen kaikkea onnistumisen elämyksiä ja iloista meininkiä tuottava tapa oppia. Tapa toimii alkuvaiheen opiskeluun jossa kannustus ja innostus ovat etusijalla, todellisen arvioinnin kannalta ei niinkään toimi, mutta jokaisen oppijan osaamisen varmistamiseen oiva keino. Päivän jälkeen jokainen taatusti osasi asiat. Jos samat hommat olisi teettänyt vain tehtävinä ei olisi keikuttu jännityksen ja epämukavuuden rajamailla mikä selkeästi lisäsi oppijoiden keskittymistä.

Ihmiskokeen sekä testihenkilöiden palautteen perusteella testipäivä pidetään joka jakson lopussa, näin meidän porukalta katosi ammattiaineista viimeinenkin teoriakoe.

Alina Mäkimartti

OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI

OPPIMISEN ARVIOINTI

Ammatillisen perustutkinnon perusteissa sanotaan oppimisen arvioinnista:

-       Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava.

-       Oppimisen arvioinnissa opettajan ja työpaikka ohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa.

-       Oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä.

-       Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suoritukseen tuomalla esille opiskelijan vahvuudet.

-       Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tutkemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelisuunitelmaan. Omassa toiminnassa olen pyrkinyt tukemaan opiskelijaa ja antamaan suullista palautetta positiivisesti sekä osoittanut kuitenkin kehitettävät kohdat.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Osaamistavoitteet konkretisoidaan työtehtäviksi ja arviointikohteiksi (työpaikalla tai projektissa). Arviointilomake on tarkoitettu opiskeluprosessin alustavaan suunnitteluun tilanteessa, jossa opiskelija suorittaa yhden tai useamman opintojakson työpaikalla (palkallisessa työssä) tai työpaikkalähtöisessä projektissa. Lomake toimii opintojaksoon ja työtehtäviin perehdytyksenä. Sen avulla pyritään konkretisoimaan, mitä opintojakson osaamistavoitteet (oppimistavoitteet) tarkoittavat konkreettisena tekemisenä eli missä työtehtävissä opiskelija voi harjaantua niiden vaatimassa osaamisessa. Ohjauskeskustelussa neuvotellaan yhteinen ymmärrys osaamistavoitteista ja esimerkitetään, miten vaadittu osaaminen näyttäytyy konkreettisissa työtehtävissä ja -tilanteissa. Lisäksi keskustellaan vähintäänkin hyväksyttävän osaamisen tasosta tai arvosanakohtaisista kriteereistä (mitä ja millä tasolla opiskelijan tulee tietää, taitaa, ymmärtää).(OPH.)

Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytän itsearviointia, niin että opiskelija päivän päätteeksi kirjoittaa päivän saavutuksista. Itsearviointi käydään yhdessä läpi keskustellen. Itsearviointivihko on kuin työtehtäväpassi, jota Osataan-projektissa on kokeiltu.

Lähde

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus/oppimisen_arviointi

http://blogit.haaga-helia.fi/osataan/tyokalut/

Kimmo Lindgren

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi - kysymykset ja vastaukset

Tästä linkistä löytyy PM14 Espoon ryhmän kysymykset 

ja PM13 Ospe-ryhmän vastaukset.

Osaan.fi

Oppimisen arviointia tukee www.osaan.fi sivusto, jossa oppija/ tutkinnonsuorittaja testaa ja arvioi osaamistaan numeraalisesti. Paras käytäntö jo opiskelujen alussa on, että kouluttaja/ opettaja on mukana tämän ensimmäisen oman osaamisen arvioinnin aikana (aikaa vievää ja voi toteuttaa esim. ryhmässä)! Mitä huolellisemmin tämän teet, sitä paremmin selvität oppijan tuen tarpeen. Oppijan on vaikea arvioida osaamistaan, jos hän ei hahmota kunkin osan osia kokonaisuudessaan, eikä välttämättä edes ymmärrä mitä kunkin kriteerin osaaminen tarkoittaa käytännön työelämässä/ tulevissa tutkintotilaisuuksissa. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen ja oman kulloisenkin osaamisensa mittaaminen opintojen edetessä auttaa oppijaa kehittämään itseään opintojen aikana ja kehittymään tutkintotilaisuuksia varten.

Oppijan/ tutkinnonsuorittajan osaamisen arviointi erilaisilla tavoilla (suullista tai kirjallista palautetta) on siis tärkeää oppimisen kannalta, mutta myös opijan itsearvioinnin kehittäminen on osa itsensä kehittämistä.

Tutkintotilaisuudessa ja sen jälkeen annetun arvioinnin merkitys on suuri, koska niistä riippuu läpäiseekö tutkinnon vai ei. Tutkinnon (perustutkinnot) arvosanat ja opintokortin arvosanat saattavat vaihdella, koska itse tutkintotilaisuus ei mielestäni ole luonnollinen” työelämän tilanne, koska sitähän arvioidaan ja silti työnantajat jättävät usein opintokortin katsomatta, vaikka siinä mielestäni näkyvät oppijan todelliset vahvuudet ja kehittämisen kohteet.

Arvioinnilla ja palautteella oikein annettuna saadaan oppimista aikaan! Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella (opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä/ OPH).

Matti Keinonen