Monipuoliset arviointikäytänteet

Arviointi on opettajille arkipäivää ja kerran hyväksi todetut käytänteet ovat usein pysyviä. Opiskelijoiden ollessa yhä monipuolisempia on opetusmenetelmät muuttuneet mutta se ei ole aina vienyt siihen että myös arviointia muutettaisiin. Arvioinnissa on muuttuneet näyttöpohjaisuuteen meneminen sekä tähtimerkinnät. Määräykset ovat olleet valtakunnallisia ja osin siksi tehnyt hyvää myös koulutukset tavoitteille.

Jatkuvan arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan kehitystä itsensä tuntevaksi ja hyväksyväksi ihmiseksi. Tästä syystä arvioinnin tulisi olla yksilöllistä, oikeudenmukaista, reilua ja monipuolista. (Atjonen 2007, 34.)

Arvioinnissa on alettu panostamaan entistä enemmän kasvatukselliseen näkökulmaan eikä vain opetukselliseen. Suomessa opetus on todettu hyvinkin laadukkaaksi, joten siitä kai tämä muutos. Koulun arviointistrategia oli jaksoa ennen itselleni hieman tuntematon käsite, mutta ymmärrän sen olemisen hyödyn. Ohjeen ollessa enemmän peruskasvatukseen sopiva, mutta hyvällä sovelluksella siitä saisi kyllä soveltuvan ammatillisiin oppilaitoksiin.

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/perusopetuksen_jarjestaminen/perusopetuksen_oppilaan_arviointi/arviointi_oppimisen_tukena

Tarja Sario

Suullinen tentti arviointimenetelmänä

Opiskelijat usein sanovat tentin jälkeen, että asia olisi helpompi kertoa kuin kirjoittaa. Opetusharjoitteluni aikana halusin kokeilla suullista tenttiä yhden kurssin aihekokonaisuuden (verenkierto) arvioinnissa. Apuna suullisessa tentissä käytin anatomiamallia sekä kysymyskortteja. Opiskelijat saivat ”arpoa” itselleen neljä kysymystä, joista kaksi käsitteli toimintaa ja kaksi rakennetta. Suullinen tentti oli yksilötentti. Toiset tekivät oppimistehtävää, jottei turhaa odotteluaikaa syntynyt.

Suullisen tentin vahvuutena on tarkentavien kysymysten avulla saada selville opiskelijan todellinen osaaminen ja ymmärrys. Suullinen tentti mahdollistaa myös oppimistilanteen. Suullinen tentti voidaan pitää ryhmässä, jolloin on mahdollista oppia toisilta. Suullisen tentin heikkoutena voi olla se, että osa opiskelijoista kokee tentin ahdistavana. Lisäksi suullinen tentti voi olla vaikea arvioida puolueettomasti, koska tenttikysymykset eivät ole samat kaikille toisin kuin perinteisessä tentissä. (Hyppönen. O & Lindén. S. 2009.)

Yllätyin siitä, että tilanne oli melko jännittävä opiskelijoille. Suullinen tentti vei paljon aikaa, mutta sen avulla oli helppo saada kuva opiskelijan osaamisesta. Opiskelijat vastasivat laajemmin kuin perinteisessä tentissä. Kysymykset olivat melko samanarvoisia, joten arviointi oli helppoa. Arviointina tentissä oli hyväksytty tai täydennettävä. Joihinkin kursseihin suullinen ryhmätentti voisi sopia hyvin, onhan hoitaminen tiimityötä.

Lähde:

Hyppönen, O & Lindén, S. 2009. Opettajan Käsikirja – Opintojaksojen rakenteet, Opetusmenetelmät ja arviointi

http://lib.tkk.fi/Raportit/2009/isbn9789522480637.pdf 

Riitta Jylhä

Osaamistesti, jossa ei ole kysymyksiä

Sain ajatuksen, että testin voisi pitää joskus toisenlaisena. Luokallani oli vieras opettaja sijaisena pitämässä auton ”moottoritunnit”. Kerroin kyllä jo etukäteen, että niistä tunneista tulee myöhemmin testit. Ajattelin, josko pelottelu tehoaisi. Opetettava osuus koski moottoria ja sen toimintaa. Siis hyvin kiinteä ja vaikea kokonaisuus.

Oli testien aika. Mietin taas niitä ja yhtäkkiä tuli mieleeni tehdäkin tällä kertaa vain vastaukset, mutta ei kysymyksiä. Opiskelijat saisivat tehdäkin nyt vastauksiin kysymykset. Innostuin, mutta, samalla tajusin teknisiä vaikeuksia ja ajanpuute vei idean mennessään. No ei aikaakaan, kun idea muuttui päässäni ja ajattelin, että parempi, kun ei tehdä kysymyksiä eikä vastauksia. Annetaan opiskelijoille vapaat kädet ideoida omat kysymykset ja myös vastaukset niihin itsenäisesti.

Vastaanotto oli testien aamuna huikea, kun kerroin minkälainen testi tänään olisi. Opiskelijat olivat ammatillisen puolen ensimmäisen luokan oppilaita. Ensi hämmennyksen hälvettyä opiskelijat ryhtyivät yllättävän innokkaasti töihin. Pyysin laatimaan kymmenen kysymystä moottorin toiminnasta ja myös vastaamaan itse laadittuihin kysymyksiin. Ajatuksena oli saada tietoa siitä, miten asiakokonaisuus oli ymmärretty. Ohjeena oli vielä, että esimerkiksi jarrukysymykset eivät käy.

Opiskelijat halusivat lisäaikaa tuntiin. Olin hämmästynyt. En olisi mitenkään voinut uskoa tätä innostusta. Yleensä ensimmäinen haluaa poistua kokeista jo parinkymmenen minuutin kuluttua sanoen, että työ on valmis. Moottorin toiminta kiinnosti opiskelijoita, näin sen kysymysten ja vastausten asettelusta. Ainoa hankala tällaisissa testeissä on arviointi. Opettajan pitää todella tarkasti arvioida ja verrata kysymyksiä ja vastauksia. Arvioin testit, asia oli mennyt perille hyvin. Sijaisopettaja oli tehnyt hyvää ja innostavaa työtä.

Ja kerrankin …. kaikkiin kysymyksiin oli vastattu… ;D

Katja Mäkinen-Leivo

Miten sovellan itsearviointia

Alina ja Katja käsittelivät  maaliskuussa oppimiskysmystä: Miten sovellan itsearviointia ?

Alina esitteli lähipäivässä  opasta: Hyvä työssäoppimispaikka – itsearviointimalli yrityksille. Oppaan tarkoituksena on auttaa työyhteisöjä kehittämään työssäoppimisen käytäntöjä.

Itsearviointimallin kuusi osa-aluetta ovat:

Yrityksen motiivit ja tavoitteet yhteistyölle

Tiedottaminen ja oppilaitosyhteistyön organisointi yrityksessä

Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu

Työssäoppimisen ohjaus ja ammattiosaamisen näytöt työpaikalla

Henkilöstön ja työpaikkaohjaajien osaamisen kehittäminen

Osallistuminen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen

Opas löytyy täältä 

Katja kävi läpi sidontatöiden itsearviointia.

Tässä Katjan esitys, jossa on hienosti koottu itsearviointiin liittyviä asioita

TABLETTIKOKEILU!

Tässä olen mielenkiinnosta seurannut miten oppilaitokseemme hankittiin juuri uusia tablettitietokoneita koekäyttöön. Mihin ja minkälaiseen tarkoitukseen? Meillä alkoi juuri isohko oppisopimusryhmä ja laadin kurssia varten uuden oppimispäiväkirjan. Miettiessämme valtavaa paperimäärää  tulevan 1 – 2,5 vuoden ajalta ja minkälaisessa kunnossa vihkot tulisivat olemaan, miten ne säilytetään jne. Sattumoisin tuli meidän atk-osastolta esitys, jos olisimme halukkaita kokeilemaan asiakaspalautteiden keräämistä tableteilla. 

Tämän kokeilun tarkoitus on kerätä lähinnä yrityskoulutukseen osallistuvilta asiakkailta saatava arvokas palaute suoraan tabletille siirretylle lomakepohjalle, sama mikä kerätään paperisena versiona. Innostuin kovasti kun sain laitteen eteeni ja pienillä ”fiksauksilla” saatiin erittäin toimiva ja helppokäyttöinen versio aikaiseksi. Tuli sitten päivä jolloin oli sovittu laitetta testattavaksi aidossa ja oikeassa koulutuksessa. Ja tietenkin kuten arvata saattaa, kokeilu epäonnistui, koska laite  (langaton yhteys) yllätys, yllätys ei toiminutkaan, eli ei saatu yhteyttä laitteilla aikaiseksi. Jututin asiakkaita ja kehuivat kovasti mahdollisuutta vaikkei yhteydet toiminutkaan, joten tulemme uusimaan kokeen, kunhan varmistamme laitteiden toimivuuden.

Toinen kokeilu tulee olemaan sellainen, tälle aloittaneelle oppisopimusryhmälle tullaan jakamaan tabletti tietokoneet (ei omaksi). Laitteessa ei ole muuta yhteyttä kuin wlan, pohtiessamme laitammeko sim-kortit laitteisiin, emme katsoneet aiheelliseksi, lähinnä tietoturvan vuoksi. On todettu mykyään että väärällä tekstiviestillä, esim. vastaus johonkin numeroon saattaa kytkeytyä ”maksulliseen” numeroon, josta tulee aikamoisia laskuja maksettavaksi. Nykyään wlan tulee olemaan aika yleinen yhteysmuoto, joten arvioimme sen riittävän. Tarkoitus näillä tableteilla on lähettää viikoittain valvovalle opettajalle oppimispäiväkirja ja laitteet palautetaan meille kun opiskelut päättyvät.

Kokeilu on todella mielenkiintoinen askel verkkoympäristöön ja osittain myös nähdäkseni helpottaa ja auttaa kouluttajaa kontrolloimaan tehtävien tekoa yms. Tarkoituksemme on kehittää  etätehtävien luomista laitteilla ja katsotaan miten palautukset toimii. Laitteisiin tullaan asentamaan myös office365 ja hyödyntää sitä yhteydenpito välineenä.

Tämä on vasta alussa, laitteet tullaan jakamaan 1- 2 viikon kuluessa ja sittenpä nähdään mikä tulee olemaan lopputulos. Omissa aatoksissani olen miettinyt taitaa tulevaisuus olla noissa ohjelmissa, jäykkien moodlen kaltaisten ohjelmien sijasta.

Katsellaan ja kuunnellaan tuloksia.

Ari Hotti

Osaamisen arviointi ja arviointimenetelmät

Arviointimenetelmät oppimisen ja osaamisen arvioinnissa

(Helena)

Helena kertoi olevansa noviisi arvioijana. Hän esitti, että arvioinnin tehtävänä on motivoida ja kannustaa opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Arviointimenetelmät tulisi olla monipuoliset. Arvioinnin tulee olla tavoitteiden mukaista ja tasavertaista. Oppimisen arviointi antaa palautetta oppijan edistymisestä ja oppimistuloksista. Opiskelijan tulee tietää mitä hän osaa ja mitä on vielä opittavana. Tulisi käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Keskusteltiin paljon motivoinnista ja erilaisista keinoista motivoida opiskelijoita.

Helenan oppilaitoksessa käytettyjä arviointimenetelmiä:

Palautetuokiot:

·         Annetaan palautetta suullisesti harjoituksista

·         arviointi on kehittävää

·         annetaan palautetta ja kannustetaan

·         helppo antaa palautetta, koska on luottamuksellinen ilmapiiri

·         Palautetuokiot ovat mahdollisia, koska on pienet ryhmät

Oppimispäiväkirjat:

·         opiskelija kirjoittaa dokumenttia tehdyistä harjoitteista

·         sisältää pohdintaa oppimista asioista, ongelmista, heränneistä asioista

·         osalla suoraan moodlessa, palautteen antaminen helppoa ja muutkin opiskelijat voivat lukea

·         opettajalle tulee esille vaikeat ja haastavat asiat

·         vaatii perehdyttämisen

Keskusteltiin yleisesti poliisikoiran koulutuspolusta. Helena kertoi suunnitelmista luoda verkkokurssi vanhoille koirankouluttajille, jotka ottavat uuden pennun koulutettavaksi.

Harjoitustyö:

·         yleensä harjoitteita tai etätöitä

·         toteutetaan opettajan ohjeen mukaan

·         opiskelija tekee omaehtoista tiedon hankintaa

·         työ on tekemällä oppimista ja kehitetään itsenäisesti taitoja

·         itsenäiseen työskentelyyn sitoudutaan hyvin

·         arvioidaan tuotoksen laatu esim. videoklipsistä

Kristiina kertoi omista kokemuksista: ergonomian tunnilla videoidaan siirtoja ja se arvioidaan ryhmän, opettajan ja itsearvioinnin kautta.

Itsearviointi

·         Opiskelija tai ryhmä arvioi omaa työtään

·         pääsääntöisesti formatiivista (kurssin aikana)

·         opettaja saa tarkemman kuvan opiskelijan panoksesta kurssilla

·         voi toimia helposti osana vertaisarviointia tai opettajan tekemää arviointia

Vertaisarviointi:

·         arvioidaan toisten opiskelijoiden tuotoksia tai toimintaa

·         voidaan kuvat mihin asioihin opiskelijoiden tulisi kiinnittää huomiota

·         kehittää opiskelijoiden taitoa arvioida omaa työskentelyä

·         kannustaa tekemään paremmin kuin tietää, että toiset arvioivat

·         ym

Kirjalliset työt:

·         Helenan oppilaitoksessa ei hirveästi ole

·         palaute suullisesti tai kirjallisesti

·         opiskelija pääsee liittämään omaa osaamistaan kirjallisessa työssä

·         mahdollisuus saada kuuluviin opiskelijan omat käsitykset asiasta

Helena kysyi ryhmältä onko käytössä:

·         Mind map

o   Markon oppilaitoksessa käytetään paljon

·         Portfoiliota

o   Markon oppilaitoksessa käytettiin tätäkin

o   Tarjalla käytetään myös tätä. Heidän oppilaansa saavat tästä itselleen hyvän työkalun ammattiin hakeutumisvaiheessa

o   Markku: voitaisiinko oppimispäiväkirjasta kopioida osia omiin portfoiliohin ja näin saadaan hyödytettyä oppimispäiväkirjaakin.

Portfolion käytöstä keskusteltiin paljon.

Osaamisen arviointi:

Arvioidaan oppimisen tulosta. Valitaan sopivat arviointimenetelmät niin että ne mittaavat asetettuja ammattitaitovaatimuksia tai asetettuja tavoitteita.

Helenan koulussa:

·         osaamista mitataan näyttökokeilla

·         Näyttökoe toteutetaan mahdollisimman todenmukaisissa eli työelämälähtöisessä ympäristössä

·         Hyväksytty myös jos opiskelija on osoittanut osaavansa opettaa OPSissa mainitut asiat koiralleen

Positiivisia ajatuksia ja arviointikriteerejä

Päivämme alkoi suunnitellusti eli Kristiina oli tehnyt hienon esityksen oppilaiden ajatuksista arvioinnista. Kuinka ollakaan ohjelmaa ei voitu näyttää HAMKn koneella, joten Kristiina reippaana tyttönä otti käyttöön sovitun plan B:n. Hän ohjeisti ryhmää jakautumaan pien ryhmiksi ja kertoi miten asia etenee. Pien ryhmästä yksi istui tuoliin ja muut kehuivat häntä eikä istuva saanut kommentoida arviointia. Harjoitus koettiin erittäin mukavaksi ja innostavaksi.

Miten sovellan arviointikriteerejä?

(Pentti ja Ari)

Aluksi Ari kertoi mistä arviointikriteerit ammatillisessa opetuksessa koostuvat. Kuulimme myös opettavaisen esimerkin, kuinka arvioijan oma henkilökohtainen asenne arvioitavaa kohtaan saattaa vaikuttaa liikaa opiskelijan arviointiin. Esimerkissä prosessi jatkui niin, että näyttö keskeytettiin ja oppilaalle järjestettiin uusi näyttötutkintoaika. Keskusteltiin myös siitä, että kuka on oikeasti oikea ihminen arvioimaan. Voiko oppilasta arvioida esimerkiksi näyttökokeessa oppilasta opettanut opettaja vai pitäisikö aina olla arvioijana opettaja, jolla ei ole oppilaasta ennakkoasennetta.

Arviointikriteerit ovat johdettu ammattitaitovaatimuksista ja arvioinnin tulisi kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arviointia voidaan tehdä monella tavalla esim, kirjallisilla kokeilla. Keskusteltiin paljon kirjallisten kokeiden roolista. Koettiin, että kirjalliset kokeet ovat hyvä peruste, jos tulee erimielisyyksiä arvioinnista tai arvosanasta. Osissa koulutuksia kirjallinen koe on osa ammattipätevyyskoetta ja pakollinen. 

Sitten siirryttiin keskustelemaan palautekeskusteluista. Arin mielipide oli, että palautekeskustelu on tehokkainta kun se tehdään oppilaan kanssa kahden kesken. Sopii parhaiten käytännönopetuksen jälkeen. Pentti kertoi erityisryhmien palautteiden annosta. Eritysopetettavia on enemmän kuin ennen ja Pentin mielestä tämä saattaa johtua esimerkiksi perheolosuhteista. Oppilaat pääsevät peruskoulun läpi, mutta ammatillisessa opetuksessa alkaa tulla vaikeuksia, kun pitäisi olla itseohjautuva. Siina tilanteessa tarvitaan erityisohjausta koululta. Tuki pitäisi olla saatavilla heti ammatillisenkoulutuksen ensimmäisestä luokasta lähtien. Jos oppilasta ei saada ruotuun, joudutaan rangaistustoimenpiteisiin esim. koulusta erottamiseen määräajaksi. HOIKS oppilailla on samat arviointi kriteerit, mutta tuettuna. 

Siitä siirryttiin keskustelemaan projektitöistä arviointimenetelmänä. Osa ryhmästämme oli jo käyttänyt projektityöskentelyä osana arviointina. Projektin ei tarvitse olla pitkä eikä monimutkainen, mutta siitä saadaan hyvä kuva oppilaan osaamisesta, jos projektityö on hyvin suunniteltu.

Luentopäiväkirjaa eli oppimispäiväkirjaa oli käyttänyt meistä yksi henkilö. Eli luentopäiväkirja on oppimispäiväkirja mikä tehdään luennoista. Keskusteltiin, että tämä on hyvä esimerkiksi kun kuunnellaan vieraskielistä luentoa ja tehdään siitä oppimispäiväkirja suomeksi. Siitä tulee hyvin esille, mitä oppija on omaksunut luennosta. Tämä on hyvä apuväline arvioinnin perustana.

Itsearviointi arviointivälineenä katsotaan olevan yksi parhaista ja tärkeimmistä arviointivälineistä. Auttaa oppilasta löytämään ammatti-identiteettinsä. Edellyttää että on jonkinlainen käsitys lähtötasosta ja arviointikriteereistä.  

Lopuksi katsoimme Arin opetusalan esimerkin arviointikriteereistä.