Oppimisen ja osaamisen arviointi - Jukka Korpela

Simulaattorikoulutus

Suunnittelu, menetelmät ja toteutus

Miksi ja milloin jälkipuinti? Itsearviointi on olennainen taito oppimisen kannalta ja muun muassa siihen pyritään jälkipuinnissa koulimaan. Kouluttaja näkee asioita joita opiskelija ei itse näe, Jälkipuinti on oppimistapahtuma, siinä pohditaan opiskelijan kanssa mitä simulaattoriharjoituksessa opittiin. Opiskelijan omaan reflektointiin ja hänen saamaansa palautteeseen perustuen asiat loksahtavat kohdalleen. Jälkipuinnin yleisperiaatteet ovat varsin samankaltaiset riippumatta alasta vaikka alakohtaisesti on erityispiirteitä. Opiskelijan on annettava palaute koska hän ei muuten tiedä miltä osin suoritus onnistui ja miltä ei. Simulaattorikoulutuksen vaarana on vääränlaisten käytäntöjen oppiminen jos palautetta ei tule.

Jälkipuinnin tarkoitus.

Antaa vastauksia opiskelijoiden kysymyksiin.

Selventää opiskelijoiden ajatuksia ja käsitteitä.

Vähentää harjoituksen aikana muodostunutta jännitystä.

Edistää oman toiminnan arviointia.

Löytää erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja.

Vahvistaa tiettyjä opetuksen painopisteitä.

Oppia virheistään.

Linkittää simulaatioiden ja reaalimaailman välistä yhteyttä.

Asettaa uusia oppimistavoitteita.

Jälkipuinnin toteutus.

Ryhmäkeskustelu

Ryhmäesitelmä

Keskusteluna tiimin kesken

Kirjallisina toimeksiantoina

Jälkipuintia koskevia ohjeita kouluttajalle (tavoitteet)

Jälkipuinnin yhtenä tavoitteena on tunnistaa ja purkaa suorituksen aikaisia tunteita. Simulaattori koulutuksen toteutukset ovat usein luonteeltaan sellaisia että osallistujat ovat mukana kokonaisvaltaisesti. Harjoitukset ovat usein todentuntuisia ja todellisia työ tehtäviä/kokonaisuuksia. Hyvän harjoituksen yksi tunnusmerkki on, että osallistujat ottavat sen tosissaan. Jälkipuinti on turvallinen paikka ilmaista tunteita suorituksen jälkeen. Harjoituksen virheet ovat osa oppimisprosessia. Virheitä saa tehdä, ja tärkeintä on oppia virheistä. Opiskelijoiden kysymyksiin vastataan. Myös vakiintuneita työtapoja voidaan tarkastella ja arvioida. Edistää kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. On hyödyllistä verrata erilaisia näkökulmia ja analyyseja, se edistää opiskelijoiden ymmärtämistä. Turvallinen paikka keskustella ilman aikarajoituksia ja paineita. Palautteen annossa kouluttaja kuvailee toteavasti simulaattoriharjoituksen aikana tekemiään havaintoja ja saamiaan vaikutelmia.

Jälkipuinnin vaiheet

1) johdanto

2) henkilökohtaiset reaktiot

3) tapahtumia koskeva keskustelu ja analyysi

4) yhteenveto

Johdanto

Millaiset ovat odotukset?

On tärkeää saada luotua luottamuksellinen ja positiivinen ilmapiiri.

Voidaan tarjota turvallinen ympäristö opiskelijalle kertoa kokemuksensa, tunteensa ja tehdä kysymyksiä.

Henkilökohtaiset odotukset

Erityisesti silloin jos harjoitukseen liittyy jännitystä tai voimakkaita tunteita on tärkeää voida purkaa niitä harjoituksen jälkeen. Opiskelijat jotka kykenevät tutkimaan tunteitaan ja tulemaan toimeen niiden kanssa harjoitustilanteissa ovat paremmin valmistautuneita tulemaan toimeen aidossa toimintaympäristössä. Aloita avoimilla kysymyksillä ja käytä reflektoivia vastauksia opiskelijoiden väitteisiin. Anna kaikkien opiskelijoiden kuvailla omat henkilökohtaiset reaktionsa. Käytä opiskelijoiden vastauksia apuna johdatellaksesi tapahtumia koskevaa keskustelua.

Tapahtumia koskeva keskustelu ja analyysi

Aloita silloin kun se sopii tilanteeseen katsauksella tavoitteista, oppimistavoitteista ja merkittävistä tapahtumista. Kun opiskelijat alkavat keskustella tapahtumista, rohkaise heitä analysoimaan tapahtumia. Sekä nuoret että aikuiset oppivat paremmin kun he osallistuvat aktiivisesti ja tekevät omaa analyysiaan.

Reflektiivinen oppiminen

Käy läpi kokemusta uudelleen.

Sulauta uudet kokemukset aikaisempiin.

Rohkaise vertaisarviointiin. Opiskelijat voivat antaa palautetta toisilleen.

Toisen opiskelijan suorituksen arvioiminen ja palautteenanto on myös oppimisprosessi.

Kiinnitä huomio suoritukseen, ei suorittajaan.

Reflektiivinen oppiminen on yhteydessä kriittiseen ajatteluun ja ymmärtämiseen.

Kokemuksen yhdistäminen lopulliseen tavoitteeseen.

Opitun siirtovaikutus yhdessä tilanteesta toiseen – miten käytännön tilanteessa.

Sisältää ennakoinnin

Ennakointi – mitä jos tapahtuukin?

- erottaa noviisin expertistä.

Näytä harjoituksen video silloin kun se on tarkoituksen mukaista.

     - kun halutaan korostaa positiivisia asioita.

     - voidaan esittää tietty epäselväksi jäänyt yksityiskohta.

     - keskustelun aktivoimiseksi.

Yhteenveto

Aloita silloin kun se sopii tilanteeseen katsauksella tavoitteista, oppimistavoitteista ja merkittävistä tapahtumista Kun opiskelijat alkavat keskustella tapahtumista, rohkaise heitä analysoimaan syvällisesti tapahtumia, heidän omia ajatuksiaan, reaktioitaan ja tunteitaan varsinkin silloin kun on kyse laajemmasta harjoituksesta. Sekä nuoret että aikuiset oppivat paremmin kun he osallistuvat aktiivisesti ja tekevät omaa analyysiään.

Loppuyhteenveto

Tavoitteena on saada opiskelijat tarkastelemaan koko kokemusta eri näkökulmista.

Mitä he tekivät hyvin tai mitä he tekivät vähemmän onnistuneesti.

Mitä he oppivat?

Mitä he haluaisivat kehittää?

Voidaan vetää yhteen kouluttajan toimesta tai kysymällä opiskelijoilta avoimia kysymyksiä

     - mitä he oppivat?

     - mitä heidän pitää vielä tehdä oppiakseen?

     - saavutettiinko oppimistavoitteet?

Jälkipuinnti lopetetaan positiiviseen palautteeseen

     - näissä onnistuit?

     - näillä alueilla tapahtui kehitystä:

     - näillä alueilla tulisi vielä oppia lisää.

Millaisilla yleisperiaatteilla koulutus tulee suunnitella ja organisoida

Opiskelijan on saatava mukaan oppimistilanteeseen myös mentaalisesti. Opiskelija tulee asettaa tilanteisiin, joissa hänen pitää käyttää ongelmanratkaisun kykyjään ja pohtia miten kehittyä ja päästä entistä parempiin suorituksiin. Pelkkä mekaaninen suoritus ei takaa oppimista. On luotava aidon kaltaisia oppimisympäristöjä, ottaen huomioon oppimistapahtuman sekä fyysinen että psyykkinen autenttisuus. Opiskelijan tulee voida kokea päätöstensä vaikutukset. Ne voivat olla luonnollisia (oppija esim: loukkaantuu varomattoman ajon seurauksena) tai ohjauksellisia (ohjaaja kyseenalaistaa oppijan toimenpiteen). On vaadittava oppijaa pohtimaan toimenpiteensä seurauksia perustaen arviointiinsa aiemmin tehtyihin harjoituksiin, ohjeisiin ja opittuun. Harjoitusten vaativuutta on lisättävä oppimisen edistyessä.

Merkittävintä on löytää vastauksia tai ratkaisuja seuraaviin kysymyksiin:

Voidaanko oppimista nopeuttaa? Jos voidaan, millä tavoin suunnitella koulutus, jonka avulla voidaan nopeuttaa oppimista. Mikä on oppimisen kannalta optimaalinen kokemusperäisen, tekemisen perustuvan oppimisen ja opettajan tai kouluttajan antaman ohjauksen määrä ja suhde?

Lähteet:

TTS opetusmateriaali

Asko Tolvanen: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, OPISKELIJOIDEN OHJAUS OSANA METSÄKONESIMULAATTORI-OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA

KIVIMÄKI, TUOMO & ROIVANEN, KAI Simulaattoriopetus koneopetuksen tukena Helmikuu 2014

Salakari H, Simulaattorikouluttajan käsikirja 2010

Salakari H, Taitojen opetus 2007