Amiksenopen ajatuksia arvioinnista

Amiksenopen ajatuksia arvioinnista

Yhteenveto pienimuotoisesta ihmiskokeesta jossa ryhmä suunnitteli omat oppimisen ja osaamisen arviointikäytäntönsä. Hommaan ryhdyttiin koska ope haluaa saada käytäntöön oppimaansa. Keskustelun ja suunnittelun pohjaksi ryhmä tutki erilaisia arvioinnin tapoja, oppimisen ja osaamisen eroja, ammattitaitovaatimuksia sekä keinoja objektiiviseen arviointiin. Pohjatyö nosti esiin todella hyviä kysymyksiä ryhmässä, keskustelua syntyi mm. temperamentin-, esiintymistaitojen ja kaverisuhteiden  vaikutuksesta.

Nyt se tapahtui, viimeinkin! Numerolla ei enää arvioida oppijan tasoa.

Uusi tilanne pisti liikkeelle useiden arviointimallien kokeilun ryhmässä. Alkuun kartoittamaan oppijoiden ehdotuksia ja ajatuksia siitä mitä on hyvä arviointi. Open mielestä arvioinnin pitää olla sellaisessa muodossa että siitä oppija saa välittömästi hyödyn tasonsa kehittämiseen mikäli kokee tarpeelliseksi. Keskustelimme myös siitä ettei perustutkinnon jokaisesta osasta into riitä kiitettävään suoritukseen, opiskeltava työtehtävien kenttä on niin laaja että aniharvoin kaikki kiinnostaa. Joskus oppijalle itselleen riittää hyväksytty suoritus jostakin osasesta ja mielenkiinnon kohteeseen jää näin ollen paukkuja panostaa täysillä. Open mielestä olemme henkilökohtaistamisen ytimessä, todellisen elinikäisen oppimisen lähteillä.

Millä perusteella arvioidaan?

Ope ja ryhmä miettivät keinoja millä tavoin opetussuunnitelman arviointikriteerit oppisi parhaiten? Pohdinnan tuloksena syntyy seuraavanlainen järjestely: oppija arvioi oman osaamisensa tason ennen kunkin aiheen opiskelun aloittamista käymällä arviointikriteerit läpi, valmis itsearviointi esitetään opettajalle. Käytännössä suosituimmaksi tavaksi valikoitui osaamisen listaaminen luettelona. Oppijat halusivat listata samalla myös aiheet jotka heitä eniten tulevalla kurssilla kiinnostavat. Ope on tyytyväinen, oppija todella tietää mitä seuraavalla kurssilla on tulossa ja odottaa kiinnostuksenkohteitaan.

Mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla?

Oppimisen arvioinnissa käytetään menetelmänä toveriarviointia, oppijoiden mielestä siinä hommassa on motivaatio kohdallaan kun kaverille täytyy kertoa mielipide tuotoksestaan. Arviointi tehdään parityönä, parit arvotaan.

Osaamisen arviointi suoritetaan kiertämällä kaikki arvioitaviksi viimeistellyt konkreettiset työt ryhmänä ja opettaja arvioi lopputuloksen maalausalan yleisten laatumääräysten kriteerien mukaan, sekä tietysti keskustellaan työstä, eri toteutusvaihtoehdoista, käytettyjen materiaalien ominaisuuksista ym. Tällä tavoin ei saada kaikkea työvaiheissa tarvittavaa osaamista todettua joten oppijat halusivat että yksittäiset arvioinnin kohteet pilkotaan erilleen ja työvaiheissa tapahtuva osaaminen näytetään opettajalle teoriakokeena. Ope on pyrkimässä kokonaan eroon teoriakokeista ja ehdotti että osaaminen näytettäisiin opelle käytännössä. Kokeilimme hommaa sopimalla testipäivän kurssin loppuun, aiheina olivat värioppikansion esittely, prosenttilasku, pinta-alan mittaaminen, timpurin jiiri, väriopin tehtävänä maalin sävyttäminen mallin mukaan ja työturvallisuus telinetöissä. Testipäivä järjestettiin jakamalla aamulla kirjallinen ohje jossa kaikki suoritettavat tehtävät, jokaiselle hommalle oli oma pisteensä ja suoritusjärjestys oli vapaa. Kun oli valmis esittämään tuotoksensa oppija pyysi open paikalle, arvioi ensin itse suorituksensa ja opettaja esitti suullisesti kysymyksiä tehtävästä. Testipäivänä oli ennenkuulumaton hyörinä ja tekemisen meininki!  Ope oli hieman skeptinen testipäivän suhteen mutta lopputulos oli tosi hyvä. Tämä tapa testata motivoi todella hyvin myös oppijat joilta aiemmin on saanut karhuta kirjallisia tehtäviä ja kansioita työläästi. Ennen kaikkea onnistumisen elämyksiä ja iloista meininkiä tuottava tapa oppia. Tapa toimii alkuvaiheen opiskeluun jossa kannustus ja innostus ovat etusijalla, todellisen arvioinnin kannalta ei niinkään toimi, mutta jokaisen oppijan osaamisen varmistamiseen oiva keino. Päivän jälkeen jokainen taatusti osasi asiat. Jos samat hommat olisi teettänyt vain tehtävinä ei olisi keikuttu jännityksen ja epämukavuuden rajamailla mikä selkeästi lisäsi oppijoiden keskittymistä.

Ihmiskokeen sekä testihenkilöiden palautteen perusteella testipäivä pidetään joka jakson lopussa, näin meidän porukalta katosi ammattiaineista viimeinenkin teoriakoe.

Alina Mäkimartti

OPPIMISEN JA OSAAMISEN ARVIOINTI

OPPIMISEN ARVIOINTI

Ammatillisen perustutkinnon perusteissa sanotaan oppimisen arvioinnista:

-       Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava.

-       Oppimisen arvioinnissa opettajan ja työpaikka ohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa.

-       Oppimista arvioidaan koko opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä.

-       Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suoritukseen tuomalla esille opiskelijan vahvuudet.

-       Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tutkemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelisuunitelmaan. Omassa toiminnassa olen pyrkinyt tukemaan opiskelijaa ja antamaan suullista palautetta positiivisesti sekä osoittanut kuitenkin kehitettävät kohdat.

OSAAMISEN ARVIOINTI

Osaamistavoitteet konkretisoidaan työtehtäviksi ja arviointikohteiksi (työpaikalla tai projektissa). Arviointilomake on tarkoitettu opiskeluprosessin alustavaan suunnitteluun tilanteessa, jossa opiskelija suorittaa yhden tai useamman opintojakson työpaikalla (palkallisessa työssä) tai työpaikkalähtöisessä projektissa. Lomake toimii opintojaksoon ja työtehtäviin perehdytyksenä. Sen avulla pyritään konkretisoimaan, mitä opintojakson osaamistavoitteet (oppimistavoitteet) tarkoittavat konkreettisena tekemisenä eli missä työtehtävissä opiskelija voi harjaantua niiden vaatimassa osaamisessa. Ohjauskeskustelussa neuvotellaan yhteinen ymmärrys osaamistavoitteista ja esimerkitetään, miten vaadittu osaaminen näyttäytyy konkreettisissa työtehtävissä ja -tilanteissa. Lisäksi keskustellaan vähintäänkin hyväksyttävän osaamisen tasosta tai arvosanakohtaisista kriteereistä (mitä ja millä tasolla opiskelijan tulee tietää, taitaa, ymmärtää).(OPH.)

Oppimisen ja osaamisen arvioinnissa käytän itsearviointia, niin että opiskelija päivän päätteeksi kirjoittaa päivän saavutuksista. Itsearviointi käydään yhdessä läpi keskustellen. Itsearviointivihko on kuin työtehtäväpassi, jota Osataan-projektissa on kokeiltu.

Lähde

http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/lukiokoulutus/oppimisen_arviointi

http://blogit.haaga-helia.fi/osataan/tyokalut/

Kimmo Lindgren

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi - kysymykset ja vastaukset

Tästä linkistä löytyy PM14 Espoon ryhmän kysymykset 

ja PM13 Ospe-ryhmän vastaukset.

Osaan.fi

Oppimisen arviointia tukee www.osaan.fi sivusto, jossa oppija/ tutkinnonsuorittaja testaa ja arvioi osaamistaan numeraalisesti. Paras käytäntö jo opiskelujen alussa on, että kouluttaja/ opettaja on mukana tämän ensimmäisen oman osaamisen arvioinnin aikana (aikaa vievää ja voi toteuttaa esim. ryhmässä)! Mitä huolellisemmin tämän teet, sitä paremmin selvität oppijan tuen tarpeen. Oppijan on vaikea arvioida osaamistaan, jos hän ei hahmota kunkin osan osia kokonaisuudessaan, eikä välttämättä edes ymmärrä mitä kunkin kriteerin osaaminen tarkoittaa käytännön työelämässä/ tulevissa tutkintotilaisuuksissa. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen ja oman kulloisenkin osaamisensa mittaaminen opintojen edetessä auttaa oppijaa kehittämään itseään opintojen aikana ja kehittymään tutkintotilaisuuksia varten.

Oppijan/ tutkinnonsuorittajan osaamisen arviointi erilaisilla tavoilla (suullista tai kirjallista palautetta) on siis tärkeää oppimisen kannalta, mutta myös opijan itsearvioinnin kehittäminen on osa itsensä kehittämistä.

Tutkintotilaisuudessa ja sen jälkeen annetun arvioinnin merkitys on suuri, koska niistä riippuu läpäiseekö tutkinnon vai ei. Tutkinnon (perustutkinnot) arvosanat ja opintokortin arvosanat saattavat vaihdella, koska itse tutkintotilaisuus ei mielestäni ole luonnollinen” työelämän tilanne, koska sitähän arvioidaan ja silti työnantajat jättävät usein opintokortin katsomatta, vaikka siinä mielestäni näkyvät oppijan todelliset vahvuudet ja kehittämisen kohteet.

Arvioinnilla ja palautteella oikein annettuna saadaan oppimista aikaan! Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee käyttää opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Opiskelija arvioi oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella (opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä/ OPH).

Matti Keinonen

OSAAN.FI - OIVA VERKKOTYÖKALU

 Tunnustan, kun aikanaan löysin OSAAN.FI sivuston, aluksi käytin ohjelmaa enemmänkin opiskelija viihdykkeeksi, kuin opiskelija itse arvioinnin tukena opiskelun alussa sekä opiskelun aikana. Osaan.fi on opetushallituksen luoma ja tukema oman osaamisen arviointiin ja ainutlaatuisen hyvä työkalu kenelle tahansa, joka on kiinnostunut arvioimaan osaamistaan itseä kiinnostavassa ammatissa. Täältä löytyvät myös erialojen näyttötutkintovaatimukset, perus- ja ammattitutkintojen osaamisvaatimukset.

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

KULTTUURIALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA

LUONNONTIETEIDEN ALA

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

Otsikoiden alta pääsee tutkimaan tarkemmin koulutuksia ja niihin liittyviä vaatimuksia.

Kun aloitin opiskelun OSPE ryhmässä, aloin miettimään omia käytäntöjäni opetuksessa sekä miten ja mitä verkossa olevaa materiaalia voisin hyödyntää työssäni. Aloin miettimään Osaan.fi hyödyntämistä ja käyttöä tarkemmin. Siihen saakka olin käyttänyt satunnaisesti ohjelmaa opiskelija HOPS:n teon yhteydessä. Lähtökohtana oli lähinnä kertoa ja näyttää ohjelma mitä hän voisi käyttää omaan osaamisensa arviointiin opiskelun alussa.

N. vuosi sitten kyselin opiskelijoilta, olivatko tehneet oman arvioinnin. Pääsääntöisesti vastaus oli, etteivät olleet tehneet sitä, suurin osa oli kuitenkin käynyt sivustolla. Aloin miettimään tarkemmin, miten voisin hyödyntää ja miten tämä pitäisi toteuttaa opiskelijoita hyödyntävällä tavalla.

Päätin kokeilla erilaisia toimintatapoja. Otin 9 opiskelijan ryhmän ja jaoin heidät satunnaisesti valittuna 3:een ryhmään. Ensimmäisen ryhmän pyysin HOPS:n teon yhteydessä tutustumaan osaan.fi ja vastaamaan osaamisen arviointiin omalla ajallaan. Toiselle ryhmälle teetin tehtävän (itsenäisesti) oppilaitoksessa HOPS:n yhteydessä, en puuttunut mitenkään heidän vastaamisiinsa. Pyysin ryhmää lähettämään tulokset sähköisesti minulle. Kaikki lähettivät vastauksensa. Kolmannen ryhmän kanssa teimme yhdessä opiskelijoiden kanssa ohjelman, en toki puuttunut heidän omiin arviointeihinsa osaamisestaan, lähinnä keskustelimme arvioinnin osa-alueista, lähinnä konsulttina, kertomalla mitä kysymykseen liittyviä asioita on tarkoitus arvioida. Luonnollisesti otin arviointien tulokset talteen ja kerroin opiskelijoille, että teemme arvioinnin uudestaan opiskeluiden loppuvaiheessa.

Päätelmä Osaan.fi osalta voin todeta kokeilun jälkeen, ensimmäisen ryhmän kohdalla ei luonnollisesti ollut mitään merkittävää hyötyä asian esille tuomisesta. Yksi opiskelija kertoi vastanneensa kysymyksiin. Hänen arvionsa oli ettei hän saanut muuta hyötyä kuin tietoa vähän enemmän näyttötutkinnoista. Toisen ryhmän osalta tulos oli saman suuntainen opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Kouluttajat tosin totesivat vastausten olleen hyviä opiskelun alussa kun suunnittelivat opettamisen sisältöjä. Mainittakoon, opiskelijoille kerrottiin tulosten menevän myös kouluttajien käyttöön,  ei luonnollisesti julkiseen käyttöön.

Kolmannen ryhmän kanssa saimme luonnollisesti parhaat tulokset aikaiseksi. Ryhmän kanssa käytiin opiskelujen puolivälin kohdalla uudestaan sama ohjelma. Nyt keskustelimme vastausten yhteydessä asioista mitkä opiskelussa olivat sujuneet hyvin ja missä osa-alueissa opiskelija koki tarvitsevansa lisää harjoitteita. Lopuksi vertasimme kaavioita, mitä käytimme arviointina opiskelija osaamisen kehittymisenä.

Oheessa yllä on mallit tuloksista ja näitä vertaamalla ja keskustelemalla koin kouluttajana saaneeni varsin hyvän kuvan opiskelija osaamisen tasosta. Yhteenvetona voin todeta miksi emme hyödynnä verkossa olevaa valmista aineistoa joka antaa mahdollisuuksia kehittää myös omaa osaamista.

Koen itse Osaan.fi olevan malliesimerkki hyvästä verkkotyökalusta jonkalaisia toivoisin alan IT-osaajien luovan työkaluiksi. Tutustukaa ja nauttikaa työnne tuloksista hyvillä työkaluilla.

Verkostumaan

Ari Hotti

Lähde:

Osaan.fi