Oppimisen ja osaamisen arviointi - Taina Kunttu

Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 601/2005, 25 §) on säädetty, että arvioinnilla ohjataan, motivoidaan ja kannustetaan opiskelijaa tavoitteiden saavuttamiseen, tuetaan opiskelijan myönteisen minäkuvan kehittymistä sekä kasvua ammatti–ihmisenä. Opiskelijoille ja kaikille arviointiin osallistuville on tiedotettava ennen opintojen alkamista arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta (A 603/2005, 3 §).

Tiedotettavia asioita ovat arvioinnin tehtävät ja tavoitteet, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, oppimisen ja osaamisen arviointi sisältäen työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit, arvosanasta päättäminen, arvioinnin uusiminen ja arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen sekä tutkintotodistuksen saaminen.

Oppilaitoksessa tiedottamisen tavoitteena on toiminnan sujuvuuden takaaminen. Tiedottamisessa ovat tärkeitä yhteiset pelisäännöt, tiedon muotoileminen ymmärrettävään muotoon sekä asioiden kehitteleminen yhdessä keskustellen ja neuvotellen. Opiskelija on aktiivinen osapuoli, jota rohkaistaan kysymään, tarkistamaan tietojaan ja pohtimaan opiskeluunsa liittyviä asioita. Perusvaatimus on, että opiskelija on ymmärtänyt saamansa tiedon oikein. Tiedottamisen kanaviksi voidaan valita suullinen, kirjallinen ja/tai sähköinen viestintä kohderyhmän mukaan.

Oppilaitoksessa tulisi olla kirjallinen suunnitelma siitä, miten opiskelijoiden arviointiin liittyvistä asioista tiedotetaan. Suunnitelmasta pitää käydä ilmi tiedottamisen sisältö ja tehtävien vastuunjaot.

http://www.oph.fi/download/46585_opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf

Ongelmaperustaiseen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL) perustuvaa kehittämis- ja kokeilutoimintaa on toteutettu eri puolilla maailmaa jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Ongelmaperustainen oppiminen ja pedagogiikka on usein ymmärretty pelkästään opiskelun ja oppimisen metodina. Toisaalta monenlaisia pedagogisia kokeiluja ja kehittämisprojekteja on nimetty ongelmaperustaiseksi oppimiseksi. PBL liitetään yleisesti vain kasvatuksen ja koulutuksen kontekstiin, vaikka sen teoreettiset perustelut ovat kiinteässä yhteydessä työhön ja työssä oppimiseen.

Ongelmaperustaiselle pedagogiikalle on vaarassa käydä samoin kuin monille muillekin edistyksellisille oppimisen ideoille ja pedagogisille malleille: terve lapsi hukataan pesuvesien mukana. Yltämättä opetussuunnitelman muutokseen asti ja pelkkinä teknisinä sovelluksina ilman syvällisempää opetussuunnitelman muutosta, PBL-kokeilut yleensä epäonnistuvat tai niistä luovutaan vähin äänin. Yleensä on jäänyt huomaamatta, että PBL ei ole

vain metodi vaan ajatustapa, joka muuttaa käsitystä oppimisesta ja opettamista, sekä strategia, jonka avulla kyetään perustavaan opetussuunnitelmamuutokseen ja oppilaitoskulttuurin kehittämiseen. (Poikela 1998; Karila & Nummenmaa 2001; Poikela & Järvinen 2001; Poikela & Poikela 2001.)

Työn vaatimia tietoja ja taitoja ei voida enää tuottaa vain formaalin koulutuksen ja opetuksen avulla. Työelämä vaatii uudenlaisia pätevyyksiä, joihin kuuluvat itsenäinen tiedonhankinta ja soveltaminen, ongelmanratkaisu, yhteistoiminta, moniammatillinen osaaminen ja ennen muuta kyky oppia jatkuvasti.

Itse omassa työssäni olen aloittanut työstää uudenlaista tapaa oppia, opettaa ja kehittää juuri PBL:n mukaisesti. PBL:n lähtöolettamuksena on, että oppimista tapahtuu, kun aktiiviset ja itsenäiset oppijat ratkaisevat yhdessä ongelmia, tutkivat oman ajattelunsa ja toimintansa taustalla olevia uskomuksia, olettamuksia ja perusteita, pohtivat ilmiötä kuvaavia teoreettisia selityksiä ja konstruoivat näin henkilökohtaista tietoa sekä ymmärtämistään (Boud 1985). Oppiminen virittyy oppimisympäristössä, joka on oppijakeskeinen ja ongelmaperustainen.

Oppimisen perustana oleva ongelma voi olla luonteeltaan skenaario, lähtökohta (trigger) tapaus tai strukturoitu ongelma riippuen oppimisen tavoitteesta ja tarkoituksesta. Ongelmat ovat lähtöisin työelämän ammatillista käytännöistä ja vaativat huolellista suunnittelua

(Scmidt 1983, Barrows 1985, Woods 1994).

Olen ensimmäisen kerran osallistunut PBL opetukseen asiakaslähtöisten palveluiden opetuksen osalta ja innostuin vastavuoroisuuden ja monien ajatusten määrästä mitä aihe nosti esiin. Opettajan on pystyttävä ylittämään perinteiset asiantuntijaopettajuuden rajat ja otettava selkeämmin vastuuta yhteisten ja yksilöllisten oppimisprosessien ohjaamisesta ja johtamisesta. Tässä on varmasti haastetta opettajalle, joka on toiminut alalla pitkään. Itselleni ainakin irrottautuminen vanhoista perinteisistä opetusmenetelmistä on ollut iso muutos ja vastarintakin on meinannut välillä saada vallan. Opettajakoulutuksen aikana OSPE-ryhmästä olen saanut uusia ideoita ja vahvistusta uskaltaa kokeilla uusia menetelmiä ja tekniikoita sekä välineitä. Kouluttajana olen kasvanut tämän 1,5 vuoden aikana paljon ja saavuttanut hyviä tuloksia uusien kokeilujen osalta omassa työssäni oppimisen ja osaamisen arvioinneissa.