perjantai 21. maaliskuuta 2014

”Mitkä ovat arvioinnin ja palautteen erot ja miten annan jatkuvaa palautetta ?


”Mitkä ovat arvioinnin ja palautteen erot ja miten annan jatkuvaa palautetta ?
Oppimiskysymyksen pariin ”Mitkä ovat arvioinnin ja palautteen erot ja miten annan jatkuvaa palautetta ? meitä johdattivat 10.3 iltapäivällä Kimmo ja Pertti. Arvioinnin tehtävä kuvataan oppilaan opiskelua ohjaavaksi ja kannustavaksi. Arvioinnin avulla oppilaalle muodostuu realistinen käsitys omasta oppimisestaan. Opiskelijalle tulee kertoa mikä on opiskelun/jakson tarkoitus eli kriteerit ja mistä opiskelijalla on oikeus saada opetusta. Arvioinnin ja palautteen tehtävä on myös tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua, tukea oppilaan kykyjä ja opiskelija oppii arvioimaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Arviointi koskee koko oppimisprosessia

Keskustelua opettajaopiskelijoiden kesken käytiin muun muassa arjen haasteista arvioinnissa
-         miten saada kaikki opiskelijat ymmärtämään esim. kurssin tavoitteet?
-         opiskelijan voi olla vaikeaa arvioida omaa toimintaansa ja oppimista, kysyttäessä vastaa: ” en mä tiijä”. Tällöin  opettajan on tärkeää opastaa ohjaavilla kysymyksillä opiskelijaa kohti itsearviointia.

Kimmo ja Pertti toivat esille, että prosessiarvioinnissa tulisi käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä. Keskustelussa tuotiin esille arviointikaavakkeita eri oppilaitoksista. Näytön arviointilomake arvioimisen tukena esiteltiin Keudan kaavaketta. Samoja asioita todettiin sisältävän eri alojen kaavakkeissa. Keudan ammattiosaamisen näytön arviointi lomakkeessa erityisesti avattu tarkemmin elinikäisen oppimisen avaintaitoja: oppiminen ja ongelman ratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö, ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Tämä koettiin hyvänä vinkkinä arviointilomakkeiden kehittämisessä.

Työpaikkaohjaajien koulutukseen tulisi panostaa, esimerkiksi yritysten tulisi ymmärtää tämän merkitys. Työpaikkaohjaaja avainroolissa opiskelijan työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen arvioinnissa. Työpaikalla tärkeää, että opiskelija saa hyvän perehdytyksen. Työpaikkaohjaaja tulisi sitouttaa ohjaamiseen, opettaja käy ennakkokeskustelun ohjaajan kanssa.

Keudan arviointikriteereissä löytyy valmiiksi myös mukautetun opiskelijan kriteerit M1, M2 ja M3. Muistutettiin, että mukautetulla opiskelijalla on aina tehtynä HOJKS, yleensä sen taustalla jonkin asteinen oppimisvaikeus. Opiskelijan lupa pitää kysyä voiko työssäoppimispaikkaan kertoa, että opiskelijalla on tehty HOJKS.

Jatkuvan seurannan menetelmänä esiteltiin opettajan itse luoma tuntikohtaiset arvioinnin muistiinpanot opiskelijoista: tämä auttaa arvioinnin tekemisessä. Hyötynä myös, että tästä jää kirjallinen dokumentti talteen. Joskus opiskelija on eri mieltä saamastaan arvioinnista, helppo todentaa merkintöjen perusteella. Läsnäolojen seuranta tärkeää, esimerkiksi KELA voi pyytää läsnäolotietoja.

Toimiva ja monisuuntainen palautejärjestelmä vaatii aikaa ja paneutumista. Palautetavoista käytiin keskustelua. Negatiivinen palaute tulee antaa henkilökohtaisesti. Kehua voi koko luokan kuullen. Opiskelijoilta kannattaa pyytää palautteena ruusuja ja risuja. Usea opettaja pyytää jokaisen kurssin jälkeen palautetta. Sitten on oppilaitoskohtaisia sovittuja palautejärjestelmiä. Oli myös kokemuksia, että jos koko ajan pyydetään palautetta niin opiskelijat kyllästyvät. Opiskelijoilta voi pyytää palautetta myös pienryhmissä. Palautelomakkeen opiskelija voi kirjoittaa vaikka tietokoneella niin ei selviä kuka opiskelijoista antoi palautetta

Kimmo ja Pertti antoivat tehtävän opettaja opiskelijoille:
Kerro ja kirjoita paperille opetuksestasi esimerkkitilanne jossa olet antanut arviointia ja palautetta sekä miten annat jatkuvaa palautetta?

Esimerkkeinä tuotiin esille:
Opiskelija kertoo ensin missä asioissa hän on mielestään onnistunut ja mitä opiskelija näkee kehittämisen kohteena.  Jatkossa opettaja palaa näihin kehittymistarpeisiin ja miten niiden suhteen on onnistunut. Tavoitteena, että opiskelija itse hoksaisi kehittymistarpeitaan. Opettaja kannustaa positiivisella otteella.

Vertaispalautteena kuultiin esimerkki musiikkivideoiden luomisesta. Opiskelijat katsoivat toistensa tekemiä musiikkiaiheisia videoita itselleen kiinnostavista aiheista. Toiset opiskelijat kertoivat palautteena miten asian voisi tehdä vielä paremmin. Tämä saatu vertaispalaute innosti opiskelijoita todella paljon, ideoita alkanut pulputa ja videoita työstetty innolla lisää.

Keskustelussa nostettiin esiin myös, että enemmän opiskeluissa tulisi mennä opiskelijan ehdoilla, nykyisessä koulujärjestelmässä hankalaa joustava eteneminen.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Arviointia käytännössä











Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tarjosivat meille mukavan elämyksen valintamme mukaan mm. hiuspohjahieronnalla tai hiustenpesulla. Opiskelijoiden palvelutilannetta ohjasivat seuraavat teemat: avuliaisuus ja auttaminen, asiakaslähtöinen toimintatapa, asiakasohjaus ja asiakeskustelu. Lopuksi saimme arvioida opiskelijoiden palveluasennetta, asiakkaan konsultoimista sekä asiakasohjausta oheisen arviointilomakkeen avulla. Kiitos opiskelijoille ja Markolle!