Opintopiirin yhteenveto arviointiasioista

Opintopiirin terveiset Oppimisen ja osaamisen arviointi – opintojaksosta

Saimme opintopiirinä tehtäväksemme suunnitella ja toteuttaa Oppimisen ja osaamisen arviointi -opintojakson.  Opinto-oppaassamme jakson tavoitteeksi on määritelty, että opettajaopiskelija osaa arvioida opiskelijoiden oppimista ja osaamista. Jakson arviointikohteena on arviointimenetelmien käyttäminen oppimisen ja osaamisen arvioinnissa ja arviointikriteerinä opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen monipuolinen arviointi ja koulutusalan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden noudattaminen. Näistä opinto-oppaan teksteistä johdimme seuraavat oppimiskysymykset: ”Mitä on oppimisen ja osaamisen arviointi?”, ”Miten osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan eri koulutusasteilla?” ja ”Miten käytän erilaisia arviointimenetelmiä?” Lisäksi harjoittelimme erilaisten arviointimenetelmien käyttöä sekä pohdimme miten arviointia hyödynnetään ja mihin se johtaa. Huomasimme tämän jakson aikana, että arviointi on opettajan työssä hyvin keskeinen ja tärkeä, mutta myös hyvin vaikea taito.

Oppimiskysymysten ratkomisen lisäksi meillä oli ilo saada lähipäivillemme kaksi vierailijaa kertomaan arvioinnista omasta näkökulmastaan. Tomi Raitanen (lehtori, HAMK) valotti meille ammattitaidon (osaamisen) arvioinnin luotettavuutta ja kattavuutta näyttötutkinnoissa. Keskustelu kävi niin vilkkaana, että pääsimme puolentoista tunnin aikana Tomin esityksestä vain pienen osan esityskuvia eteenpäin. Onneksi saimme koko esityksen Moodleen. Arviointi ei kohdistu maassamme pelkästään oppilaiden arviointiin, myös oppilaitoksia ja niiden toimintaa arvioidaan ja siitä meille oli kertomassa Hannele Seppälä. Hannele työskentelee Kansallisessa koulutuksen arviointikeskuksessa (KARVI), jonka tehtävänä on arvioida opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaa ja oppimistuloksia sekä tukea koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa ja kehittää koulutuksen arviointia.

Opintoparien pitämien oppituntien sisältöihin pääset tutustumaan blogikirjoitusten muodossa. Ohessa kuvaesitys, johon olemme koonneet kahden lähipäivämme aikana käydystä arviointiin liittyvästä vilkkaasta keskustelusta parhaita paloja ja kommentteja.

Emma Airola-Kemppi, Minna Korpela-Koskinen, Soili Lönnfors ja Tuuli Vuorinen-Oras

Kirsi Valta-Makkonen & Sari Selkälä: Miten osaamista tunnistetaan ja tunnustetaan eri kouluasteilla?

Aiheen käsittely oli haastava, koska tunnistaminen ja tunnustaminen vaihtelevat eri koulutusasteilla. Tutkintojen ammatillista tunnustamista säädellään EU:ssa direktiiveillä ja ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa opetushallitus on määritellyt ja ohjeistanut, miten asia tulee tulkita ja käsitellä. Vastaavaa ei ole yliopistoissa, korkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa tai puhuttaessa yksilöllisistä oppimispoluista.

Päädyimme käsittelemään aihetta paneelikeskusteluna, jotta saimme kattavan käsityksen jo vallitsevista tavoista ja käytänteistä. Toisaalta halusimme nostaa esille epäkohtia vallitsevien suositusten ja ohjeiden ja eri koulutusasteilla käytännön toteutuksen välillä. Mielestämme oli myös tärkeää saada yleisö vahvasti paneelikeskusteluun omilla kokemuksillaan mukaan.

Laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (L 630/1998, 787/2014, 24 a §) on opiskelijan arviointi määritelty siten, että opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan perustutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 631/1998, 788/2014, 15 a §) mukaan osaamisen arvioinnilla annetaan tietoa tutkinnon suorittajan osaamisesta ja varmistetaan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten saavuttaminen. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioidaan monipuolisesti vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen.

Näyttötutkintotyyppisiä aikaisemman osaamisen tunnistamismenettelyjä sovelletaan Suomessa erityisesti aikuiskoulutuksessa. Ammatilliset näyttötutkinnot ovat ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja. Näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön 1994 säädetyllä ammattitutkintolailla. Näyttötutkinnot ovat tutkintoja, joissa työelämä on vahvasti mukana. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuudessa.

Yksilölliset oppimispolut ovat täysin koulu- ja opettajakohtaisia ratkaisuja. Ne voivat liittyä opiskelijan tarpeisiin tai työelämäpainotteiseen opiskeluun, yrittäjänä toimimiseen ja yrittäjäksi kasvamiseen. Opiskelijan kannalta yksilöllinen oppimispolku voi olla paras ja toimivin ratkaisu, jos tarpeet, tavoitteet ja valmiudet voidaan huomioida. Näin saadaan opiskelija nopeammin työelämään tai jatko-opiskelemaan. Usein opiskelija on motivoituneempi, kun hänelle on tehty oma oppimispolku. Opettajan kannalta yksilöllinen oppimispolku mahdollistaa ohjausosaamisen hyödyntämisen ja opetuksen ja työn monipuolisen yhdistämisen. Yhteiskunta saa osaavaa työvoimaa käyttöönsä ja hiljaista tietoa voidaan siirtää sukupolvelta toiselle. (Purot.net.Wiki: Yksilölliset oppimispolut 2013). 

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lähtökohtana on ollut riippumattomuus osaamisen ja ammattitaidon hankintatavasta. Keskeisiksi tavoitteiksi on noussut viime vuosina koulutuksen talouden, tehokkuuden ja joustavuuden parantaminen. Tämä on nostanut koulun ulkopuolella opitun tunnustamisen yhdeksi tärkeäksi koulutuksen kehittämisen alueeksi. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella (AHOT) tarkoitetaan siis menettelyjä, joilla opiskelijan aiempi osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt aiempien opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa Muualla kuin koulussa opitun tunnustaminen kytkeytyy elinikäisen oppimisen strategiaan.

Kirsi Valta-Makkonen & Sari Selkälä

Lähteet:

Opetushallitus: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen koulutusjärjestelmässä, työryhmämuistio ja selvitys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:27

Laki ammatillisesta perusopetuksesta. Opetusministeriön asetus 216/2001.

Opetushallitus 2015: Arvioinnin opas – Ammatillinen perusopetus, Näyttötutkinnot. Oppaat ja käsikirjat 2015:

Opetushallitus 2012: Näyttötutkinto-opas. Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Oppaat ja käsikirjat 2012:11. Helsinki OPH.

Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä. Helsinki, Opetushallitus. 2008.

Purot.net. Wiki: Yksilölliset oppimispolut 2013

Kustaa-rengin työtodistus eli päästökirja vuodelta 1898

Klikkaa todistus suuremmaksi!

Mari Räkköläisen haastattelu arvioinnista

Mari Räkköläinen väitteli muutama vuosi sitten arvioinnin luotettavuudesta ja luottamuksesta. Kyseessä oli ammattiosaamisen näyttöihin ja niiden kriteeriperustaiseen arviointiin liittyvä tutkimus. Mari on ollut töissä myös Hämeenlinnassa, HAMK:n ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.