perjantai 12. syyskuuta 2014

OPPIMISEN ARVIOINTI - Helena Wallius


Konstruktivistinen oppimiskäsitys opetuksessa ja mitä se merkitsee oppimisen arvioinnille?
Itsekin erilaisia arviointitilanteita muistelemalla, positiivisina korostuvat erilaiset suorittamalla tehdyt tehtävät kuten esseet, oppimistehtävät ym. Negatiivisina minulle ainakin korostuvat esim. kokeet ja tentit.  Kumpi tapa on sitten parempi? Oma kokemukseni ainakin on, että esim. loppukoe ei ainakaan ole oppimistani parantanut. Tietenkin hetkellisesti se on saanut minut lukemaan asioita ulkoa, mutta en usko, että se on auttanut minua niitä asioita sisäistämään ja muistamaan jatkossa. Me kaikki olemme erilaisia oppijoita, mutta ainakin minä opin enemmän tekemällä ja saamalla useasti palautetta, niin "hyvää tai huonoa". Nykypäivänä onneksi opetuksen lisäksi huomiota kiinnitetään yhä enemmän oppimiseen.

Opetusharjoittelusuunnitelmassani oppimiskäsityksenäni on humanistisen oppimiskäsitys. Nyt asiaa pohdittuani lisään sinne vielä aika isoonkin rooliin konstruktivistisen oppimiskäsityksen. Tässä oppimiskäsityksessä oppiminen nähdään aktiivisena tiedon rakentamisena. Tieto ei siirry suoraan esim. opettajalta oppijalle, vaan hän rakentaa tiedon uudelleen ja soveltaa uutta tietoa aiemmin opittuun ja koettuun.  Oppija siis kokemustensa kautta konstruoi ja rakentaa tietoa, valikoi ja tulkitsee informaatiota ja jäsentää sitä aikaisempiin tietoihin ja näkemyksiinsä nivoutuneena. Arviointiin osallistuvat niin opettaja ja oppija kuin muutkin opiskelutoverit. Alla olevassa kaaviossa on konstruktiivisen oppimiskäsityksen suuntaukset, periaatteet, oppiminen ja mitä se korostaa: http://cmapspublic2.ihmc.us/rid=1129817688037_1688067918_2867/konstruktivismi.cmap

Verkkotutorin arkisto osoitteessa http://www15.uta.fi/arkisto/verkkotutor/konstr2.htm sanoo, että "Ihminen ei ole uutta oppiessaan "tabula rasa" (tyhjä taulu), vaan hänellä on aikaisemmista tiedoista, taidoista ja asenteista muovautunut kognitiivinen rakenne, joka toimii perustana uuden tiedon käsittelylle ja tulkinnalle. Oppiessaan ihminen jatkuvasti rakentaa omaa "tiedon valtaväyläänsä", kiviä siirtäen, purkaen ja paikkaillen."

Konstruktivistisen oppimiskäsityksen myötä opetuksen arviointia on alettu tarkastelemaan laajemmin (Tynjälä 2002, 169.) Koen, että itsellänikin arviointi on olennainen osa opetusta ja oppimista, se ei ole vain opetuksesta ja oppimisesta oleva erillinen tapahtuma. Meillä oppimisessa on mukana myös koira ja lopputulosta tärkeämpää on oppimisprosessi. Keskitymme tiedon määrän sijasta laatuun ja haluamme nähdä, että oppijan tiedoissa ja taidoissa on tapahtunut kehitystä ajan kuluessa. Oppijan tekemät virheetkin ovat hyväksyttäviä ja luonnollinen osa oppimisprosessia. Tärkeintä on, että oppija on oikeasti ymmärtänyt oppimansa. Meillä esim. oppijalla saattaa mennä kesken koulutuksen "työväline" eli koira vaihtoon erilaisista syistä johtuen ja silloin hänen oppimistaan ei voida arvioida pelkästään perinteisen arvioinnin eli loppukokeen perusteella. Lisäksi arvioinnin ollessa osa oppimisprosessia tiedämme oppijan sen hetkiset tiedot ja taidot ja hänen kykynsä selviytyä uuden koiran koulutuksessa. Tämä oppimistyyli "palvelee" oppijaa myös opiskelujen jälkeenkin, sillä tiedot ja taidot vanhenevat ajan kuluessa ja parhaiten mukana "tässä hetkessä" pysyy pitämällä motivaationsa haluta oppia uutta ja lisää!
Helena Wallius 23.6.2014

LÄHTEET


Tynjälä, P. 2002 Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktiivisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki:Kirjayhymä. 

Oppimisen ja osaamisen arviointi - Pertti Tuomaala

Oppimisen ja osaamisen arviointia voidaan äkkiseltään luulla vaikeaksi erottaa toisistaan. Mielestäni ammatillisessa opetuksessa tämä käy loppujen lopuksi varsin helposti. Otan tähän esimerkiksi yhden helpoimmista kohteista, joita olen opettanut aloittavalle luokalle. Metriset mittalaitteet, kuten työntömitta kuuluu autonasentajan pakkiin yhtenä osana. Sitä joudutaan käyttämään lähes päivittäin töiden lomassa ja sen oppiminen ja käytön osaaminen on varmistettava ennen kuin voi luottaa annettuun mittatulokseen. Oppiminen toteutetaan käytössämme olevan Hmv Progiagsin opetusohjelman kautta, sekä mittalaitetta kädessä pitämällä ja tutkimalla. Käytössämme olevassa ohjelmassa on teoriaosuus itse mittalaitteesta, jossa työntömitan osien ja mittauksen lukeminen tulee hyvin esille. 

Tehtäväosiossa on koe näistä kohdista, jossa opiskelija pääsee itse näkemään ja myös opettaja oppimisensa tuloksia. Oppilas voi suorittaa harjoituksia myös vaikka kotonaan, koska ohjelmassa jokaisella on omat salasanat ja se on käytössä netin kautta ympäri vuorokauden oppimisensa tuloksia parannellen.  Sitten itse työntömitan käytön osaamisen arviointi suoritetaan työhallissa luomamme eri kokoisten joko reiällisten, ulkohalkaisijoiden, pituisten ja syvyisten kappaleiden mittauskokeella. Tässä tulee mielestäni konkreettisesti esiin oppimisen siirtäminen osaamisen arviointiin. Samalla tavalla voidaan erilaisia auton huoltoon tai korjaukseen liittyviä asioita paloitellen käydä läpi saamalla oppiminen ja osaaminen esiin.